Seitsemäs tunti

Tuntimme oli hieman rennompi kuin aiemmat, sillä se oli viimeinen tunti ennen joululomaa. Pelasimme aliasta taitavaan oppimiseen liittyvistä sanoista. Se oli mukava tapa kerrata opittuja. Sitten kävimme läpi taitavan oppimisen ajatuskarttaa, jossa piti ilmetä kaikki aliaksessa käytetyt sanat. Ajatuskartta on minulla paperiversiona, mutta katsotaan saisinko sen tänne siirrettyä. Hyvää joululomaa ja rentoutusta :)

Kuudes tunti

Aloitimme tunnin käymällä läpi niitä psykologisia tutkimuksia, jotka olimme  dokumentista katsoneet.

Aschin tutkimus:
-Tutkimuksen tarkoituksena oli tutkia miten muiden vastaukset vaikuttavat tutkittavan vastauksiin. (pystyykö ilmiselviä näköhavaintoja manipuloimaan?) Mukautuvatko tutkittavat ryhmän mielipiteeseen.
-n 70% mukaili ryhmän vääriä vastauksia vähintään kerran.
-Eettisiä ongelmia ei tutkimuksessa ollut paljoakaan, mutta esimerkiksi tutkittavia huijattiin ja heille saattoi tulla stressiä. Hyvää kuitenkin oli että se oli täysin vapaaehtoista

Milgramin tutkimus:
- Se oli tottelevaisuuskoe, jossa katsottiin kuinka suuria sähköiskuja koehenkilöt suostuisivat antamaan toiselle ihmiselle auktoriteetin käskiessä.
- Tulokset olivat shokeeraavat, sillä 70% koehenkilöistä jatkoi loppuun asti.
-Eettisiä ongelmia oli, että ihmisille saattoi jäädä henkisiä traumoja, itsesyytöksiä ja ahdistusta. Koehenkilöitä myös huijattiin kokeen oikeasta tarkoitusperästä.
-Hyvänä puolen tutkimuksessa kuitenkin oli, että sen jälkeen sai tarvittaessa jälkihoitoa ja osallistuminen oli täysin vapaaehtoista.

Zimbardon tutkimus:
- Oli nimeltään vankilakoe. Siinä tutkittiin kuinka ihmiselle annettu rooli vaikuttaisi hänen toimintaansa.
- Tutkimuksen piti kestää 2 viikkoa, mutta se jouduttiin keskeyttämään jo kuudentena päivänä, koska tutkittavat olivat niin eläytyneitä rooleihinsa, että heidän todellisuuden ja roolin raja oli himmentynyt. Osa heistä sai myös hyvin vahvoja stressireaktioita.
- Tutkimuksen eettisiä ongelmia oli siinä, että koehenkilöiden persoonat muuttuivat, josta  saattoi jäädä elinikäisiä traumoja. Sekä tutkimus aiheutti stressiä ja ahdistusta.
- Plussaa tutkimukselle kuitenkin oli se, että se oli täysin vapaaehtoista, sinne otettiin vain henkisesti ja fyysisesti terveitä henkilöitä. Tutkimuksesta pääsi pois, jos halusi. Tutkituille annettiin myös jälkihoitoa ja puitiin asioita yhdessä läpi.

Kokosimme yhteen psykologisten tutkimusten eettiset vaatimukset:

- Tutkimukset eivät saa aiheuttaa ahdistusta eikä kipua.
-Tutkittavan tulee tietää, mitä tutkimus käsittelee
         - Jos ei perustellusti voida alussa kertoa, niin viimeistään tutkimuksen loputtua pitää kertoa.
-Jälkihoidosta ja tutkimuksen  "purkamisesta" on aina huolehdittava.
-Osallistuminen täysin vapaaehtoista
-Osallistujilla oikeus keskeyttää.
-Tutkittavien anonymiteetistä ja luottamuksellisuudesta on huolehdittava.
- Alle 16 vuotiaan vanhemmilta on kysyttävä hyväksyntä.
- Ihmisoikeuksista on huolehdittava ja arvokkuutta tulee kunnioittaa.

-Eläinkokeet
     -vain perustellusti
     -ei kidutusta
     - huolehdittava hyvinvoinnista.

Sitten teimme ryhmässä psykologisen tutkimuksen erilaisista sanoista. Meille annettiin vain paperit joissa oli kysymys. Sitten meille näytettiin kaksikymmentä eri sanaa. Sitten meidän piti kirjoittaa paperin toiselle puolelle kaikki sanat jotka muistimme. Sitten meidän piti käydä sijoittamassa oma rastimme lukujonolle sen mukaan montako muistimme. Sitten aloimme käymään asiaa läpi. Huomasimme että toinen osa luokasta oli osannut huonommin kuin toinen osa. Tästä teimme päätelmät, että eri osilla luokkaa oli erilaiset kysymykset. Toisen ryhmän piti numeroida sanat niiden miellyttävyyden mukaan yhden ja viiden välille ja toisen ryhmän piti laskea kuinka monta a-kirjainta he löytävät sanoista. Ne jotka olivat etsineet a-kirjaimia muistivat vähemmän sanoja. Tästä voimme siis päätellä että kannattaa pyrkiä sisäistämään asioita, eikä vain lukemaan niitä läpi. Koe ei kuitenkaan ollut täysin tieteellinen, sillä siinä oli paljon piirteitä jotka eivät sovi tieteelliseen tutkimukseen.

Läksyksi meille tuli merkitä ylös asioita huonoon oppimiseen liittyen:
- Ei keskitytä siihen mitä tehdään
- Ympäristö on meluisa
- Luetaan läpi, eikä sisäistetä
- Ei kerrata
- "Oksennetaan" tieto koepaperille

Viides tunti

Opettaja oli kipeä joten meille tuli tehtäväksi tutustua siihen mitä psykologiassa tiedetään taitavasta oppimisesta.

Ensin minun piti miettiä millainen oma näkemys minulla on taitavasta oppimisesta ennen aiheeseen perehtymistä:

Taitavassa oppimisessa opiskelija työstä asioita pitkäjänteisesti, antaa aivojensa levätä ja kertaa oppimaansa omatoimisesti.

Sitten meidän piti lukea sivut 78-104 ja tehdä siitä ajatuskarttaa. Tein sen CmapsToolsissa, mutta en saanut sitä tänne :)

Neljäs tunti

Tunnin aloitimme pohtimalla edellis tunnilla lukemiamme tutkimuksia. Mitä tutkimusotetta on käytetty? Mitä tiedonkeruumenetelmää on käytetty? Ja minkälaisia eettisiä ongelmia tutkimuksessa kenties oli?

Minun piti pohtia Tohtori Freudin tutkimusta Elisabeth von R:ästä. Siinä käytettiin tapaustutkimusta, ja tiedonkeruumenetelmänä käytettiin haastattelua. Eettisistä ongelmista en oikein tiedä, koska Elisabeth ja tohtori Freud tutkivat tapausta hyvässä yhteisymmärryksessä.

Teimme sitten tehtävän tutkimusten riippuvista ja riippumattomista muuttujista. (s. 49 tn. 3)

1. Tutkimus siitä ovatko ihmiset perjantaisin väsyneempiä kuin muina viikonpäivinä.

          a) riippuva: väsyneisyys
          b) riippumaton: viikonpäivät

     2. Tutkitaan, kummat tulevat paremmin toimeen kavereiden kanssa, kotihoidossa tai päiväkodissa viimeisen vuoden aikana olleet 5-vuotiaat lapset.

          a) riippuva: toisten lasten kanssa toimeen tuleminen.
          b) riippumaton: hoitopaikka

      3. Tutkitaan haluavatko ihmiset olla ahdistuneita yksin vai seurassa.
    
           a) riippuva: ihmisten seuran valinta.
           b) riippumaton: sähköshokkien vahvuuden sanominen.

Oma huomio vaan:
( Kokeellinen tutkimus on hankalaa, koska siinä on niin paljon muuttujia joita ei pysty sulkemaan tutkimuksen ulkopuolelle.)
( Korrelatiivinen tutkimus on epätarkempaa kuin kokeellinen. Se osoittaa asioiden yhteneväisyyden, muttei sulje pois mahdollista kolmatta tekijää.)

Käsittelimme korrelaatiota, joka oli mielestäni aluksi hankala hahmottaa. Itseäni auttoi kuitenkin paljon s. 38 kuvat.

Positiivinen korrelaatio on siis silloin kun jokin asia korreloi toisen kanssa. Tällöin jos jokin lisääntyy niin myös toinen tutkittava asia lisääntyy. Esimerkiksi jos tehtäisiin sellainen tutkimus että korreloiko alkoholin juominen onnettomuuksien kanssa. Luultavasti silloin kun ihmiset juovat alkoholia, myös onnettomuudet lisääntyvät.

Negatiivinen korrelaatio taas on, että kun toinen asia lisääntyy niin toinen vähenee.

Kun ei ole korrelaatiota asiat eivät vaikuta toisiinsa mitenkään.

Korrelaatio voi olla välillä -1:stä 1:teen, muttei ikinä täysi 1 tai -1, sillä aina on muitakin asioita jotka vaikuttavat.

Kävimme läpi myös erilaisia tutkimusotteita:

Kokeellinen tutkimus:

Tutkitaan onko jokin asia seurausta jostakin.

Korrelatiivinen tutkimus:

Selvitetään ovatko tietyt asiat tilastollisesti yhteydessä toisiinsa.

Muuttuja =                tutkittava ilmiö tai ominaisuus.
Operationalisointi =  muuttujien muuttaminen mitattavaan muotoon.

esim. s. 49 tn. 2

Tapaustutkimus:

Keskitytään yhteen ihmiseen tai ryhmään.
esim. kuinka aivovauriot vaikuttavat psyykkisiin toimintoihin.

Yleistettävyys voi olla joskus hankalaa.

Kuvaava tutkimus:

Kun halutaan selvittää ilmiön yleisyyttä ja esiintyvyyttä.

         Määrällistä: lasketaan esim prosenttiosuuksia
         Laadullista: kuvaillaan ilmiöön liittyviä tietoja, joita on saatu esim. haastattelemalla.

Sitten aloimme katsomaan dokumenttia psykologisista tutkimuksista. Meidän piti löytää sieltä kolmen eri tutkijan (Aschin, Milgramin ja Zimbardin) tutkimus ja miettiä minkälaisia eettisiä ongelmia heidän tutkimuksissaan oli, mitä tutkimusmenetelmää he käyttivät, mitä tutkittiin ja mikä oli tutkimuksen tulos.

Emme saaneet elokuvaa vielä loppuun, joten en laita tänne vielä vastauksia kysymyksiin.

Kolmas tunti

Psykologia on tieteenala siinä missä muutkin. Tällöin myös psykologian tutkimukset noudattavat tiettyjä kaavoja ja kriteerejä muiden tieteenalojen tavoin.

Tunnin aluksi saimme ryhmissä lukea erilaisia psykologiaan liittyviä tekstejä. Jokaisella ryhmästä oli eri teksti ja meidän piti pohtia olivatko ne tieteellisiä tutkimuksia vai ei.

Mietimme mitkä asiat tekivät niistä mielestämme tieteellisiä. Päädyimme siihen, että niiden tieteellisyyteen vaikuttivat:

• Tutkittujen määrä
• Tutkijoiden määrä
• Lähteet
• Tarkkuus
• Toistot
• Numeeriset tulokset
• Tutkimuksen suunnittelutapa

Psykologisiin tutkimusmenetelmiin kuulu tutkimusotteet ja tiedonkeruumenetelmät, joita tarvitaan aina.

• Tutkimusote= tapa jolla tutkimus toteutetaan

-Tutkimusotteen valinta riippuu siitä millaiseen tutkimuskysymykseen halutaan vastaus

• Tiedonkeruumenetelmä= tapakerätä tietoa

- Tutkimuksessa voidaan käyttää useita tiedonkeruumeneteliä

Erilaisia tutkimuskysymyksiä on psykologiassa neljä:

1. Onko x syy y:hyn? Kokeellinen tutkimus.
2.  Kulkevatko x ja y käsikädessä? Korrelatiivinen tutkimus.
3. Keskitytään vain yhteen, eikä pyritä yleistämään. Tapaustutkimus.
4. Pyritään saamaan kokonaiskuva kokonaisuudesta, ja yleistämään. Kuvaileva tutkimus.

Toinen tunti

Oli toinen tuntimme. Tai ensimmäinen tunti sitten aloituspäivän tuntimme jälkeen. Käsittelimme psykologian tutkimuksen eri aloja. Minkälaisia erilaisia niitä on ja minkälaisissa ammateissa niitä kenties voisi tarvita.

Psykologia on siis tieteenala, niin kuin biologia.

Ihminen on psyko-fyysis-sosiaalinen toimija.

• Kaikki nämä piirteet vaikuttavat toisiinsa, esimerkkinä voi katsoa syömishäiriöitä: Jos sosiaaliselta puolelta tulee kovaa painostusta siitä minkälainen sinun pitäisi olla, voi mieli järkkyä ja ihminen kokee itsensä oman päänsä sisällä kelpaamattomaksi. Tämän seurauksen ihminen pyrkii muuttamaan omaa ulkomuotoaan sellaiseksi mikä on hänen oman päänsä sisällä oleva täydellinen ihminen. Näin kaikki tahot, psyykkinen, fyysinen ja sosiaalinen vaikuttavat kaikki kaikkiin.

Eri psykologian osa-alueet ovat (s. 16):

• Kehityspsykologia - ihmisen kehitys eri elämänvaiheissa
• Kognitiivinen psykologia - ihmisen tiedonkäsittely
• Persoonallisuuspsykologia - yksilöiden väliset erot ja yhtäläisyydet
• Kliininen psykologia - mielenterveys ja sen häiriöt
• Sosiaalipsykologia - ryhmän jäsenyys ja ryhmien toiminta
• Neuropsykologia - aivojen ja ihmisen toiminnan välinen suhde

teimme tehtävän s. 20 tn 3, jossa pohdimme missä ammateissa näiden osa-alueiden tietämystä voidaan hyödyntää.

Karvalakkitehtäväksi tuli: s.25 tn 1-2

1) Kriittisellä ajattelulla tarkoitetaan sitä, että pitää pohtia asioita erilaisilta kannoilta ja pohtia, onko asia varmasti niin, eikä vai tyytyä annettuun tietoon suoralta kädeltä.Sitä tarvitaan arkielämäsää lähes kaikissa tilanteissa.

2)  Koska pitää tehdä lukuisia tutkimuksia,jotta jokin asia voidaan osoittaa joko todeksi tai virheelliseksi.

Nyt olisi taas aika mennä nukkumaan, joten seuraavaan oppituntiin siis.

Ensimmäinen oppitunti

Tämä blogi on siis minun ihka ensimmäisen psykologian kurssini DeLuxe -mallinen oppimispäiväkirja. Kirjoittelen tänne kaikenlaista mitä on tunneilta jäänyt mieleen ja mitä pidän tärkeinä asioina psykologian oppimisen kannalta.

Olen odottanut tätä kurssia innolla ja tänään oli ensimmäinen tuntimme. Kävimme läpi mitä kurssilla tarvitsee tehdä ja minkälaisissa muodoissa tulemme opiskelemaa. Saimme vaihtoehtoisia tapoja opiskella ja testata itseämme tällä kurssilla, mikä oli mielestäni hieno tapa antaa meidän opetella asiat omalla tavallamme.

Ensimmäiseksi meidän piti lukea kirjastamme Skeema 1, Edita, s12-14. Tämän jälkeen ensimmäinen karvalakkitehtävämme oli pohtia sen pohjalta mitä psykologia on.

           Psykologiassa tutkitaan ihmisten käyttäytymistä toistensa kanssa, sekä yksikseen. Minkä takia ihmiset tekevät joitain asioita ja miten he ilmaisevat tunteitaan ja ajatuksiaan liikkeillään ja eleillään? Miten ihmisen aivot toimivat ja miten ne vaikuttavat ihmisten käyttäytymiseen?

 

Kun luin kirjaa, eniten huomioni sai neuropsykologia. Mielestäni se vaikuttaa hyvin mielenkiintoiselta ja odotan hyvin paljon sen käsittelyä jossain muodossa kurssilla. Haluaisin isona kirurgiksi, ja neuropsykologia vaikuttaisi mielestäni mielenkiintoiselta lisältä aivokirurgian lisäksi, sillä silloin kykenisi katsomaan asioita myös ihmsimielen kannalta.

 

Odotan siis jatkoa kurssista avoimin mielin.