maanantai 16. joulukuuta 2013

Neljäs tunti

Tunnin aloitimme pohtimalla edellis tunnilla lukemiamme tutkimuksia. Mitä tutkimusotetta on käytetty? Mitä tiedonkeruumenetelmää on käytetty? Ja minkälaisia eettisiä ongelmia tutkimuksessa kenties oli?

Minun piti pohtia Tohtori Freudin tutkimusta Elisabeth von R:ästä. Siinä käytettiin tapaustutkimusta, ja tiedonkeruumenetelmänä käytettiin haastattelua. Eettisistä ongelmista en oikein tiedä, koska Elisabeth ja tohtori Freud tutkivat tapausta hyvässä yhteisymmärryksessä.

Teimme sitten tehtävän tutkimusten riippuvista ja riippumattomista muuttujista. (s. 49 tn. 3)
  1. Tutkimus siitä ovatko ihmiset perjantaisin väsyneempiä kuin muina viikonpäivinä.
          a) riippuva: väsyneisyys
          b) riippumaton: viikonpäivät

     2. Tutkitaan, kummat tulevat paremmin toimeen kavereiden kanssa, kotihoidossa tai päiväkodissa viimeisen vuoden aikana olleet 5-vuotiaat lapset.

          a) riippuva: toisten lasten kanssa toimeen tuleminen.
          b) riippumaton: hoitopaikka

      3. Tutkitaan haluavatko ihmiset olla ahdistuneita yksin vai seurassa.
    
           a) riippuva: ihmisten seuran valinta.
           b) riippumaton: sähköshokkien vahvuuden sanominen.

Oma huomio vaan:
( Kokeellinen tutkimus on hankalaa, koska siinä on niin paljon muuttujia joita ei pysty sulkemaan tutkimuksen ulkopuolelle.)
( Korrelatiivinen tutkimus on epätarkempaa kuin kokeellinen. Se osoittaa asioiden yhteneväisyyden, muttei sulje pois mahdollista kolmatta tekijää.)

Käsittelimme korrelaatiota, joka oli mielestäni aluksi hankala hahmottaa. Itseäni auttoi kuitenkin paljon s. 38 kuvat.

Positiivinen korrelaatio on siis silloin kun jokin asia korreloi toisen kanssa. Tällöin jos jokin lisääntyy niin myös toinen tutkittava asia lisääntyy. Esimerkiksi jos tehtäisiin sellainen tutkimus että korreloiko alkoholin juominen onnettomuuksien kanssa. Luultavasti silloin kun ihmiset juovat alkoholia, myös onnettomuudet lisääntyvät.

Negatiivinen korrelaatio taas on, että kun toinen asia lisääntyy niin toinen vähenee.

Kun ei ole korrelaatiota asiat eivät vaikuta toisiinsa mitenkään.

Korrelaatio voi olla välillä -1:stä 1:teen, muttei ikinä täysi 1 tai -1, sillä aina on muitakin asioita jotka vaikuttavat.

Kävimme läpi myös erilaisia tutkimusotteita:

Kokeellinen tutkimus:

Tutkitaan onko jokin asia seurausta jostakin.

Korrelatiivinen tutkimus:

Selvitetään ovatko tietyt asiat tilastollisesti yhteydessä toisiinsa.

Muuttuja =                tutkittava ilmiö tai ominaisuus.
Operationalisointi =  muuttujien muuttaminen mitattavaan muotoon.

esim. s. 49 tn. 2

Tapaustutkimus:

Keskitytään yhteen ihmiseen tai ryhmään.
esim. kuinka aivovauriot vaikuttavat psyykkisiin toimintoihin.

Yleistettävyys voi olla joskus hankalaa.

Kuvaava tutkimus:

Kun halutaan selvittää ilmiön yleisyyttä ja esiintyvyyttä.

         Määrällistä: lasketaan esim prosenttiosuuksia
         Laadullista: kuvaillaan ilmiöön liittyviä tietoja, joita on saatu esim. haastattelemalla.

Sitten aloimme katsomaan dokumenttia psykologisista tutkimuksista. Meidän piti löytää sieltä kolmen eri tutkijan (Aschin, Milgramin ja Zimbardin) tutkimus ja miettiä minkälaisia eettisiä ongelmia heidän tutkimuksissaan oli, mitä tutkimusmenetelmää he käyttivät, mitä tutkittiin ja mikä oli tutkimuksen tulos.

Emme saaneet elokuvaa vielä loppuun, joten en laita tänne vielä vastauksia kysymyksiin.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti