Viidestoista tunti

Tunnin aluksi mietimme miksi Jake -niminen poika oli tehnyt mitä oli tehnyt, mutta ei sen enempää sitä käsitelty. Siitä pääsimme aasinsillalla siihen, että ihmisten käyttäytymistä on kautta aikain tulkittu erilaisten psykologisten suuntausten kautta.

Sitten opettaja jakoi meille tutkittavaksi eri suuntaukset ja sitten meidän piti muiden kanssa muodostaa niistä taulukko jossa tuli ilmi suuntauksesta erilaisia asioita. Se jäi vielä kesken, joten jatkamme sitä vielä ensi tunnilla. Mutta minun tutkittavia suuntautumisiani oli behaviorismi ja kognitiivinen suuntaus. Laitan huomenna kuvan, jos saan, taulukosta josta tulee sitten selkeästi selväksi eri suuntaukset.

Neljästoista oppitunti

Meillä ei ollut tuntia, mutta meille annettiin läksyksi lukea sivut 142-160.

Kolmastoista oppitunti

Kävimme tunnin alussa esitykset läpi erilaisista defensseistä, joita olimme suunnitelleet viime tunnin lopussa.

Sitten katsoimme videon: selective attention test (https://www.youtube.com/watch?v=vJG698U2Mvo). Jossa havainnollistettiin sitä, miten ihmisen mieli jättää ymmärryksestämme pois osan sellaisista asioista joihin emme tietoisesti kiinnitä huomiota.

Sitten mietimme mitä kognitiiviset toiminnot ovat:
Kognitiiviset toiminnot ovat tiedonkäsittelyyn liittyviä toimintoja, kuten:

• Havaitseminen, tarkkailu
• Ajattelu
• Ongelmanratkaisu
• Muisti
• Kieli
• ( -> oppiminen)

Tiedon käsittelyyn vaikuttavat monet asiat, kuten:

• Aikaisemmat kokemukset, tiedot, odotukset = aiemmin syntyneet sisäiset mallit eli skeemat
• Kulttuuri
• Muut ihmiset
• Motiivit
• Tunteet

Sisäiset mallit ohjaavat tiedonkäsittelyä (Neisserin havaintokehä)

(Auttaa suuntaamaan olennaiseen.)

 

 

Eräs tärkeimmistä sisäisistä malleistamme on minäkäsitys

 

Minäkäsitys = Miten koemme itsemme

 

Kuten muutkin sisäiset mallit, pyrimme pitämään myös minäkäsityksemme vakaana -> psyykkinen itsesäätely

 

 

 

Sitten luimme tarinan Jake -nimisestä pojasta, jolla oli paljon vihaa väkivaltaista isäänsä kohtaan, ja lopuksi purki sen tilaisuuden tullen tuntemattomaan mieheen, joka jutteli hänen tyttöystävälleen. Käsittelemme sitä enemmän seuraavalla tunnilla.

 

Sitten pohdimme psykologian eri suuntauksia.

 

• Psykologia on (nuori) tiede
• -> Psykologian väitteet perustuvat tieteellisiin tutkimuksiin
• Psykologian historiassa on ollut erilaisia suuntauksia, jotka ovat:
• Selittäneet ihmisen toimintaa eri näkökulmista
• Tutkineet eri psyykkisiä toimintoja
• Käyttäneet erilaisia tutkimusmenetelmiä
• -> muotoilleet erilaisia teorioita ihmisen toiminnasta tutkimustulostensa perusteella

 

 

 



Kahdetoista oppitunti

Mietimme tunnin aluksi miten ihmiset reagoivat eri tavalla tilanteisiin johon meillä oli valmiit tapahtumat.

Ihmiset kokevat tunteet eri tavalla, ja tunnereaktioihin vaikuttavat erilaiset asiat.
Kuten:

• Motiivimme
• Aiemmat kokemuksemme (VARHAISLAPSUUS)
• Temperamenttimme
• Itsevarmuutemme
• Itsetuntomme
• Minäkäsityksemme
• Kulttuuri
• Muiden odotukset
• Tunteemme

Ihmisen hyvä itsetunto vaatii sen, että ihminen suhtautuu itseensä hyväksyvästi ja arvostavasti, sekä havaitsee ja hyväksyy myös omat heikkoutensa.

Sitten pohdimme millä kielellä kuuro-sokeat ajattelevat ja miten sokeat uneksivat. Siitä aloimme keskustelemaan Helen Kelleristä tehdystä elokuvasta, jossa kuuro-sokea opetteli viittoma kieltä, ja mielenkiintoni kyllä heräsi katsoa se elokuva.

(Symbolifunktio = Oivallus, että jokin symboli tarkoittaa jotain asiaa.)

Kaikki tunteet ovat oikeita ja sallittuja, mutta niiden ilmaisua täytyy säädellä. Mielenterveys ei kuitenkaan ole kielteisten tunteiden puuttumista, vaan niiden kanssa pärjäämistä. Joskus tunteiden käsittelyyn voi tarvita ammattiapua.

Psyykkinen itsesäätely:

• Mielentasapainoon pyritään:
• Osin tiedostamattomilla defensseilla eli puolustuskeinoilla
• Käytetään usein omilta tunteilta suojautumiseen
• Monipuolinen puolustuskeinojen käyttäminen edistää psyykkistä hyvinvointia
• Psyykkisillä hallintakeinoilla eli coping -keinoilla
• Ongelmien kohtaaminen suoraan -> tietoinen pyrkimys ratkaista
• Käytetään usein ulkoisilta uhilta suojautumiseen
• Fyysisten, kognitiivisten ja sosiaalisten tunteiden hallintakeinojen hyödyntäminen

Sitten me tunnin lopuksi mietimme vielä ryhmissä erilaisia näytelmiä defenssimekanismien käytöstä.

Läksyksi tuli vielä s. 74 tn 2

a) Siirtäminen
b) Torjunta
c) Taantuminen
d) Kieltäminen

Yhdestoista oppitunti

Tunnilla käsittelimme tunteita.

 

Tunteet:

-Suuntaavat toimintaa

-Edistävät hengissä säilymistä

- Kertovat mihin suuntaan on menossa

- Pystyy tulkitsemaan muita ihmisiä

• Peilisolut = erikoistuneita soluja joiden avulla ihminen pystyy kokemaan empatiaa ja  ymmärtämään ja peilaamaan toisten ihmisten tunteita.

 

Perustunteet ja niiden ilmaisut ovat universaaleja, jotka tunnetaan ympäri maailmaa eri kulttuureissakin. Niitä on yhteensä kuusi: ilo, pelko, viha, inho, hämmästys, suru. Tunteiden julkisissa ilmaisuissa voi kuitenkin olla kulttuureissa suuriakin erovaisuuksia, kuten joissain maissa esim. surun ja vihan ilmaisu on hyvin tiukasti kiellettyä.

 

Sitten pohdimme minkälainen oma mielentilamme oli juuri sillä hetkellä: Oma mielentilani oli innostunut, kiinnostunut, iloinen ja toiveikas.

Sitten meidän piti miettiä miksi me tunsimme tällaisia: Omat syyni oli kaunis aurinko joka paistoi suoraan ikkunasta, ja oli mielestäni hyvin mielenkiintoinen tunti. Myös kotiin pääsyä odotti toiveikkaasti, vaikka siihen vielä muutama tunti olikin.

 

Emootioon liittyvät:

1. Biologiset tekijät
• Tunteista vastaavat aivojenosat
• Autonominen hermosto
• Esim. hikoilu, sydämen tykytys
• Tunteiden fysiologinen ilmeneminen
2. Psyykkiset tekijät:
• Tunnekokemus
• Omat tulkinnat kehon reaktioista ja ympäristötekijöistä
3. Sosiaaliset tekijät:
• Ilmeet ja eleet
• Muiden ihmisten vaikutus tunteisiin
• Kulttuurin vaikutus

Sitten saimme monisteen mihin oli laitettu ja luokiteltu erilaisia tunteita. Meidän piti ympyröidä niistä tunteet joita olemme itse joskus tunteneet, ja meidän piti miettiä oliko ne luokiteltu mielestämme oikeisiin lokeroihin.

Läksyksi tuli vastata kysymykseen: Millainen on tasapainoinen tunne-elämä?:
Osaa sopivassa suhteessa hillitä ja ilmaista tunteitaan, eikä missään nimessä pidä niitä sisällään.

s. 74 tn 1

Psyykkisillä puolustuskeinoilla ihminen suojaa itseään omilta ajatuksiltaan. Ja hallintakeinoilla hallitaan vahvoja tunteita, jottei ne aiheuttaisi harmia itsellemme tai toisille.
 



Kymmenes tunti

Puhuimme tunnilla ihmisten mielentoiminnasta ja motiiveista.

Ihmisten psyykkisiä toimintoja ovat motiivit, emootiot ja kognitiiviset toiminnot.

Ja motiivit ovat niitä asioita jotka saavat ihmiset toimimaan.

 

- s. 54, 59-61

• Motiivi= toiminnan syy, vaikutin
• Motivaatio= Motiivien kokonaisuus

Ihmisellä voi olla erilaisia motiiveja, kuten biologisia (nälkä, unen tarve), sosiaalisia (päteminen, muilta saatu huomio), sekä psykologiset motiivit (nautinto, itsensä voittaminen).

Ihmisten motiivit voivat olla:

•  joko synnynnäisiä tai opittuja
•  lyhyen tähtäimen tai pitkän tähtäimen.
• tietoisia tai tiedostamattomia

Motiivien taustalla vaikuttaa usein pyrkimys mielihyvään tai kärsimyksen välttämiseen.

 

MOTIIVIHIERARKIA kertoo motiivien tärkeysjärjestyksestä.

 

Motiiviristiriidat:

• On valittava mukavien asioiden väliltä
• tai epämiellyttävien
• tai valittava tekeekö asian, johon liittyy sekä miellyttäviä että epämiellyttäviä piirteitä

Motivaatio on yhteistulosta tavoitteista, onnistumisen ennakoinnista ja tunteista.

 

Carol Dweck puhui eri mind seteistä jotka vaikuttavat meidän motiiveihimme. Ihmisellä voi olla joko:

• Fixed mind set:
• ihminen ajattelee olevansa synnynnäisesti joko älykäs tai kyvykäs, muttei usko pystyvänsä kehittämään taitoaan.
• Growth mind set:
• ihminen ajattelee, että vaikkei tuntisikaan olevansa älykäs tai kyvykäs, hän on kuitenkin kykeneväinen kehittämään taitojaan. Tällöin on myös motivaatiota kokeilla asioita rohkeammin, vaikkei osaisikaan sitä ennestään.

Tunnin lopuksi pelasimme tunteitten ilmaisu peliä, mikä oli hauskaa, vaikka olikin yllättävän vaikeaa.

Yhdeksäs tunti

Tämä on hiukan lyhyempi teksti, koska joudun kirjoittamaan puhelimella josta loppuu kohta akku koska tietokoneen netti on nurin :) Eli siis tunnilla käsittelimme sitä millä eri tavoilla ihminen oppii. Oli klassista ehdollustumista, jossa opitaan reagoimaan alunperin neutraaliin ärsykkeeseen, kuten koira alkaa kuolata kun se näkee esim ihmisen joka ruokkii sitä. Juuri koiran syljen eritystä tutkiessaan Pavlov niminen tutkija huomasi klassisen ehdollistumisen. Välineellisessä ehdollistumisessa taas toiminnasta saatu palkkio tai rangaistus vahvistaa oppimista. Yleensä palkkio toimii paremmin. Ja viimeisenä oppimismuotona oli mallioppiminen, jossa opitaan asioita seuraamalla ja jäljittelemällä toisten toimintaa ja tarkkailemalla heidän saamiaan palkkioita ja rangaistuksia. Esimerkiksi tutkija Bandura tutki sitä miten lapset seuraavat aikuisten väkivaltaista käytöstä siitä riippuen kehuttiinko aikuisia vai toruttiinko heitä (Bobo-nukke -tutkimus) 

Katsoimme myös hyvin mielenkiintoista dokumenttia tästä aiheesta, ja siinä esimerkiksi käsiteltiin sitä miksi armeijassa huudetaan kokelaille. Olin hyvin iloisen yllättynyt siitä että sillä oli jokin oikea psykolginen oppimiselle tärkeä pohja, ja se että sitä on ajateltu ja tutkittu niin pitkälle. Dokumentti oli hyvin silmiä avaava ja mielenkiintoinen.

Joulun jälkeen ensimmäinen tunti (eli kahdeksas tunti)

En ollut tunnilla koska olin kipeä, mutta kysyin kaverilta mitä tunnilla oli tehty ja tällaisia ne oli:
 s. 115 tn. 1
a) Miten esimerkissä esitellyt oppilaat eroavat toisistaan?

Opiskelija 1: ei ole opiskelusta niin kiinnostunut ja yrittää opiskella vain kokeita varten. Hän yrittää myös opiskella kaiken pikkutarkasti, eikä yritä muodostaa kokonaisuuksia. Tällöin hänen opiskelunsa on pintasuuntautunutta, eikä hän opi niin tehokkaasti.

Opiskelija 2: On kiinnostunut oppimaan asioita ja jaksaa siis tehdä pitkällä aikavälillä pitkäjänteisesti töitä sen eteen. Hän yrittää luoda asioista itselleen selvää kokonaisuutta, jotta muistaisi ja ymmärtäisi asiat kunnolla. Hänen opiskelunsa on siis syväsuuntautunutta.

b) Miten luulet heidän menestyvän opinnoissaan?

Opiskelija 1: Hän saattaa pärjätä kokeesta toiseen, mutta hänellä ei pitkän päälle jää mitään tietoa päähänsä jota voisi hyödyntää tulevaisuudessaan.

Opiskelija 2: Hän opiskelee pitkäjänteisesti, jolloin tieto jää säilömuistiin. Tällöin hänelle jää paremmin tieto muistiin ja hän pystyy palauttamaan tietojaan myös tulevaisuudessa.

c) Minkälaisia heikkouksia ja vahvuuksia heillä mielestäsi on?

Opiskelija1: Hän ei osaa tehdä itselleen aikataulutusta ja stressaa kokeista. Tieto ei mene säilömuistiin joten opiskelusta ei pitkällä tähtäimellä ole hyötyä.

Opiskelija 2: Hän osaa suunnitella opiskelunsa, jolloin itse lukeminenkin on mukavampaa ja mielekästä. Oppi jää päähän.

Sitten oli pitänyt vastata kysymykseen, että mitä hyviä ja huonoja puolia on ryhmätyöskentelyssä on.
= Hyviä puolia on, että ryhmässä pystyy saamaan useamman ihmisen mielipiteen ja ajatuksia joita ei itse ole osannut ajatellakaan. Tällöin pystyy saamaan laajemmalta alalta tietoa ja oppii toisilta.
Huonoja puolia kenties on, että toisinaan ryhmässä keskittyminen saattaa häiriintyä. Voi olla myös, että jotkut työskentelevät paremmin ja mieluummin yksin, kuin ryhmässä.

Läksyksi tuli tehdä s. 114 tn. 1 ja 2

1)

a) Välineellinen ehdollistuminen
b)  Klassinen ehdollistuminen
c) Mallioppiminen
d) Mallioppiminen
e) Välineellinen ehdollistuminen

2) Klassinen ehdollistuminen on tahatonta oppimista, jossa opitaan reagoimaan ärsykkeisiin joihin ei aiemmin ei ole reagoitu. Välineellisessä ehdollistumisessa pyritään oppimaan jokin asia, jonkin asian saavuttamiseksi.

Saan vielä joku päivä kaverilta tämän tunnin muistiinpanot, joten lisäilen niitä sitten.