En ollut tunnilla koska olin kipeä, mutta kysyin kaverilta mitä tunnilla oli tehty ja tällaisia ne oli:
s. 115 tn. 1
a) Miten esimerkissä esitellyt oppilaat eroavat toisistaan?
Opiskelija 1: ei ole opiskelusta niin kiinnostunut ja yrittää opiskella vain kokeita varten. Hän yrittää myös opiskella kaiken pikkutarkasti, eikä yritä muodostaa kokonaisuuksia. Tällöin hänen opiskelunsa on pintasuuntautunutta, eikä hän opi niin tehokkaasti.
Opiskelija 2: On kiinnostunut oppimaan asioita ja jaksaa siis tehdä pitkällä aikavälillä pitkäjänteisesti töitä sen eteen. Hän yrittää luoda asioista itselleen selvää kokonaisuutta, jotta muistaisi ja ymmärtäisi asiat kunnolla. Hänen opiskelunsa on siis syväsuuntautunutta.
b) Miten luulet heidän menestyvän opinnoissaan?
Opiskelija 1: Hän saattaa pärjätä kokeesta toiseen, mutta hänellä ei pitkän päälle jää mitään tietoa päähänsä jota voisi hyödyntää tulevaisuudessaan.
Opiskelija 2: Hän opiskelee pitkäjänteisesti, jolloin tieto jää säilömuistiin. Tällöin hänelle jää paremmin tieto muistiin ja hän pystyy palauttamaan tietojaan myös tulevaisuudessa.
c) Minkälaisia heikkouksia ja vahvuuksia heillä mielestäsi on?
Opiskelija1: Hän ei osaa tehdä itselleen aikataulutusta ja stressaa kokeista. Tieto ei mene säilömuistiin joten opiskelusta ei pitkällä tähtäimellä ole hyötyä.
Opiskelija 2: Hän osaa suunnitella opiskelunsa, jolloin itse lukeminenkin on mukavampaa ja mielekästä. Oppi jää päähän.
Sitten oli pitänyt vastata kysymykseen, että mitä hyviä ja huonoja puolia on ryhmätyöskentelyssä on.
= Hyviä puolia on, että ryhmässä pystyy saamaan useamman ihmisen mielipiteen ja ajatuksia joita ei itse ole osannut ajatellakaan. Tällöin pystyy saamaan laajemmalta alalta tietoa ja oppii toisilta.
Huonoja puolia kenties on, että toisinaan ryhmässä keskittyminen saattaa häiriintyä. Voi olla myös, että jotkut työskentelevät paremmin ja mieluummin yksin, kuin ryhmässä.
Läksyksi tuli tehdä s. 114 tn. 1 ja 2
1)
a) Välineellinen ehdollistuminen
b) Klassinen ehdollistuminen
c) Mallioppiminen
d) Mallioppiminen
e) Välineellinen ehdollistuminen
2) Klassinen ehdollistuminen on tahatonta oppimista, jossa opitaan reagoimaan ärsykkeisiin joihin ei aiemmin ei ole reagoitu. Välineellisessä ehdollistumisessa pyritään oppimaan jokin asia, jonkin asian saavuttamiseksi.
Saan vielä joku päivä kaverilta tämän tunnin muistiinpanot, joten lisäilen niitä sitten.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti